Olen tutkinut monia Tossavaisten sukuhaaroja perinteisen sukututkimuksen avulla sekä vienyt eteenpäin Tossavaisten isälinjojen DNA-testausta. Minulla on ollut virallisempi rooli vuodesta 2017 lähtien Tossavaisten Sukuseurassa hallituksen sukututkimuksesta vastaava.
Tossavaisten varhaisin tunnettu asuinpaikka 1540-luvulla on Pieksämäellä (entisen Jäppilän kunnan alueella) Syvänsi-järvellä sijaitseva Tossavalansaari (muodostaa nykyisin niemen). Tossavaisten kantaisänä pidetään Heikki Tossavaista, joka nimi ilmeisesti löytyy vain perimätiedosta ja Heikinmäen paikannimestä.
Tossavaisten tunnettuja elossa olevia sukuhaaroja ovat ainakin:
Keiteleen Petäjämäen kylän Tossavaiset: Pekka Tossavaisen (n. 1688–1770) lapsista jakaantuu laaja suku, joka on laajentunut Keiteleen lisäksi mm. Pielavedelle, Kiuruvedelle, Pihtiputaalle ja Pyhäjärvelle. Pekan esipolvet ovat asuneet etelämpänä Keiteleen Vuonamonlahdella ja Tossavaisia on asunut alueella verotietojen mukaan vuodesta 1561 alkaen.
Rautalammin Tossavaiset: Rautalammin lukkari Antti Tossavaisen (1670–1736) jälkeläisiä on levittäytynyt lähialueille Suonenjoelle ja Vesannolle. Nimi viittaisi siihen että Antti on lähtöisin Pielaveden Kuivaniemestä.
Rautalammin Kerkonkoskella on asunut 1700-luvulla myös toinen erillinen Tossavaisten sukuhaara. Tämä sukuhaara on kuollut isälinjassa.
Pielaveden Kuivaniemen Tossavaiset: Nilakka-järven Kuivaniemen Tossavaiset jakaantuvat ilmeisesti jo aiemmin 1600-luvulla useaksi eri sukuhaaraksi. Myöhemmin 1800-luvun alussa Hemmolasta erkani sukuhaara Kiuruveden Kortekylälle. Tossavaisia on asunut Kuivaniemen alueella vuodesta 1555 lähtien.
Tervon Riitlammin Tossavaiset (eli Pyhäjärven Mäkikylän Kanaset): Lauri Tossavainen (1700–1759) asui perheineen ainakin vuosina 1722–1734 Riitlammen kylässä, joka on nykyisen Tervon keskustan alueella. Perhe muutti vuoden 1746 tienoilla Pyhäjärven Mäkikylän Kanaseen, josta sukua on myöhemmin muuttanut mm. Kiuruveden Aittojärvelle. Myös Laurin isä Lauri Laurinpoika Tossavainen (1680–1762) muutti vaimoineen myöhemmin Kanasen tilalle.
Leppävirran/Nilsiän Tossavaiset: Erkki Tossavainen (n. 1708–1776) perheineen Leppävirralta Kuopioon alueella, josta tuli myöhemmin osa Nilsiää. Sukua on muuttanut Nilsiästä entisiin lähikuntiin Juankoskelle, Muuruvedelle ja pohjoisemmaksi Nurmekseen. Saman sukuhaaran jäseniä on myös muuttanut Lappiin Savukoskelle ja Sallaan.
Muuruveden Västinniemen Tossavaiset: Suvun kantaisä 1690-luvulla henki- ja maakirjoissa mainittu Paavo Tossavainen. Kaavilla olevan sukuhaaran kantaisä on Kustaa Tossavainen (n. 1678–1763).
Siilinjärven Kasurilan Tossavaiset: Suvun kantaisä 1690-luvun lopulta saakka henkikirjoissa mainittu Lauri Tossavainen (n. 1665–1723). Sukua on levinnyt myöhemmin Maaningan ja Lapinlahden alueelle. Sukuhaara ei ole kovin iso ja todennäköisesti sammunut isälinjassa.
Ilomantsin Tossavaiset: Ilomantsin Mäkrijärven Viinivaaraan on merkitty Matti Tossavainen ainakin vuosina 1690–1696. Isonvihan jälkeen samalle kylälle on merkitty Heikki Tossavainen (n. 1665–1732), josta polveutuu alueen myöhempi suku. Matin ja Heikin suhdetta ei ole vielä pystytty varmistamaan.
Tohmajärven/Värtsilän Tossavaiset: Sukuhaaran varhaisin tunnettu kantaisä on Elias Erkinpoika Tossavainen (n. 1679/1689–1767).
Pielisjärven Tossavaiset: Pielisen ympäristöstä on ilmeisesti kaksi erillistä Tossavaisten sukuhaaraa, joiden kantaisät ovat Olli Matinpoika Tossavainen (1723–1791) ja Paavo Tossavainen (1698–1767). Polvijärvelle siirtyneen suvun kantaisä on Ollin pojanpoika Antti (1788–1846). Olli jälkeläisten sukua asui myös Karjalan puolella.
Pihtiputaan Muurasjärven Tossavaiset: Matti Pekanpoika Tossavainen (1669–1739) mainitaan Muurasjärven Tossavaisen tai Tossavalan tilalla ainakin vuodesta 1701 alkaen. Tossavalan talo (Tossavaisen tila) siirtyi sittemmin Turpeisten suvun hallintaan 1700-luvun aikana mutta ilmeisesti sukunimissä ei ole tapahtunut isompia vaihdoksia.
Lisäksi pohjoisempana on Oulun ja Tornion seuduilla on asunut Tossavaisia tai Tossava-nimisiä. Heidän yhteydestä Savon ja Karjalassa asuviin Tossavaisiin ei ole tietoa.
Tossavaisia on myös muuttanut metsäsuomalaisiksi Ruotsi-Norjan alueelle 1600-luvun alkupuolella ja sieltä edelleen Uuden Ruotsin alueelle Yhdysvaltoihin, nykyisen Delawaren osavaltion alueelle.
Tossavaisia Tossavalansaaresta [1] -sukukirja koostuu pääosin henkilökaavioista ja noin puolet kirjan henkilöistä on lisäksi mainittu tarkemmin perhetauluissa. Suurena sukukirjan puutteena on ollut henkilöhakemiston puute. Tämä on vaikeuttanut tietojen etsintää kirjasta, etenkin sukuseuralle tulevien kyselyjen näkökulmasta.
Projekti on edennyt sukukirjan sisällön läpikäynnin sivutuotteena. Olen kirjoittanut tietojen syöttöön ohjelman Python-kielellä ja tiedot on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan. Olen kirjannut tähän mennessä (toukokuu 2021) kolmasosan kirjassa mainitusta noin 5 000 henkilöstä.
Tossavaisia Tossavalansaaresta [1] -sukukirjan sisällössä on havaittu puuttuvan monia sukuhaaroja sekä sisältöön on tullut 30 vuoden aikana paljon päivityksiä. Lisäksi kirjassa olevien perheiden tietoja on tarkistettu ja korjattu. Tänä päivänä työtä ovat nopeuttaneet erilaiset tietokannat, puhtaaksikirjoitetut aineistot sekä hakemistoidut arkistomateriaalit sekä joukkoistuspalvelut kuten Geni.
Geneettinen sukututkimus yhdistää DNA-testauksen perinteisen sukututkimuksen kanssa. Sukunimi on periytynyt usemmiten isältä, joten sukujen tutkimuksessa käytetään lähinnä erityisiä isälinjan DNA-testejä (Y-DNA).
Tähän mennessä saatujen tulosten perusteella DNA-testit ovat vahvistaneet, että Tossavaiset sukuna on aika yhtenäinen. Poikkeuksena tuloksissa ovat ainoastaan metsäsuomalaisiksi Ruotsi–Norjaan sekä myöhemmin Yhdysvaltoihin muuttaneet Tossavaiset. Heidän isälinja on jossain kohti katkennut tai he ovat ottaneet sukunimen talon mukaan.
Lisää vapaaehtoisia testattuja tarvitaan vielä, jotta jokaisesta sukuhaarasta saadaan ainakin muutama näyte. Testit auttavat selventämään jo olemassa olevia näytteitä sekä varmistamaan yhteydet erillisiin sukulinjoihin, joita ei ole saatu kytkettyä "pääsukuun" perinteisen sukututkimuksen avulla. Sukuseuran rahalliset resurssit ovat niukat, joten projekti etenee vapaaehtoisvoimin.
Malinen, P. (1993). Tossavaisia Tossavalansaaresta. [P. Malinen]